Urheilukoulun perustamista edeltävänä vuonna 1978 Olympiakomitea järjesti valmentajaseminaarin. Sen muistioon on kirjoitettu: "Vain parhaat miehet tulee määrätä palvelukseen Urheilukouluun. Miesten on ensisijaisesti saatava kunnollinen sotilaskasvatus, jonka tuloksena on henkinen itsenäistyminen ja sisäisen ryhdin kohentuminen".

Urheilukoulun neljän vuosikymmenen taipaleen suurin muutos on kiistatta ollut Hämeen rykmentin lakkauttamisesta seurannut siirto Kaartin jääkärirykmenttiin ja lumilajien urheilijoiden siirto Kainuun prikaatiin, Kainuun jääkäripataljoonaan.

Siirto Kaartin jääkärirykmenttiin on kehittänyt merkittävästi Urheilukoulun henkilökunnan sotilaallista ammattitaitoa, koska pääsemme harjoittelemaan säännöllisesti Uudenmaan jääkäripataljoonan ja Kaartin pataljoonan kanssa kasvaneiden valmiusvelvoitteiden keskellä. Nykyaikaiseen sodan kuvaan ja toimintaympäristöömme vastaava tiedustelu ja taistelu rakennetulla alueella ovat ottaneett merkittävän roolin sotilaidemme koulutuksessa. Myös vaikuttamistehtävillä on tätä nykyä aiempaa suurempi painoarvo. Suunnassa tiedustelu on jäänyt toimintaympäristöä peilaten koulutusohjelmasta pois.

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia tukee valmennustoimintaamme korvaamattomalla tavalla. Kainuun prikaatin valmennustyö ja yhteistyö Vuokatti-Ruka -urheiluakatemian kanssa on esimerkillisellä tasolla. Olympiakomitean rooli Urheilukoulun tukena on kasvanut ja tiivistynyt, eikä vähiten sijaintimme ansiosta. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Hämeen rykmentin lakkauttamisen aiheuttamat valmennuksen ja sotilaskoulutuksen uudelleenjärjestelyt ovat olleet Urheilukoululle hyväksi.

Itse palveluksen arjessa, Urheilukoulu asettaa urheilijan siihen kuuluisaan keskiöön huomioiden heidän urheilullisen tasonsa ja yleisen asenteensa koulutuksessa. Meillä ei ole suosikkilajeja, eikä suosikkiurheilijoita. On erittäin huomionarvoista ymmärtää ja muistaa että urheilijan on jo Urheilukouluun päästäkseen oltava tehnyt paljon oikeita asioita oikein urallaan. Sotilaskoulutuksen ja valmennuksen keskellä urheilijaamme kohdistuu palvelusaikana aikamoinen paine: pidämme tinkimättömästi kiinni sotilaskoulutuksen tavoitteista mutta toisaalta valmentajat, seurat ja lajiliitot odottavat jatkuvaa kehittymistä ja tuloksia kilpakentiltä. Tiedustelijamme ovat kirjaimellisesti kahden tulen välissä.

Urheilijoistamme valtaosa kehittyy palvelusaikanaan kaikilla osa-alueilla, mutta palautteiden perusteella eniten kehitystä tapahtuu henkisellä osa-alueella. Huippu-urheilun asiantuntijat ovat enenevässä määrin yksimielisiä siitä, että aivan huipulla viimeiset erot tehdään henkisten ominaisuuksien avulla. "Henkisellä itsenäistymisellä ja sisäisen ryhdin kohottamisella" on edelleen paikkansa.

Combat Cameran toteuttaman esittelyvideon Urheilukoulun ja Tiedustelukomppanian arjesta voit katsoa tästä.

Blogin on kirjoittanut Urheilukoulun johtaja everstiluutnantti Mikko Mönkkönen.