"Yksikössä hälytys" kuuluu valmiusyksikön päivystäjän käsky käytävillä olevista kaiuttimista. Hetkessä alkaa taisteluvarustuksessa olevia valmiusyksikön taistelijoita juosta kohti yksikön varastoja ja ajoneuvohalleja. Johtajat käskevät osastojaan ja pian ensimmäisen joukkueen panssariajoneuvot ovat jo taisteluvalmiina matkalla kohti yksikön väistöaluetta. Tällä kertaa kyseessä oli onneksi harjoitus, mutta lähtö sujui varmalla ja rutiininomaisella otteella, sillä yksikkö teki vain sen mihin se on valmistautunut vuoden jokaisena päivänä.
Valmiusyksiköt (VYKS) ovat normaaliolojen häiriötilanteista aina poikkeusolojen tehtäviin suunniteltuja sotilasyksiköitä. Valmiusyksiköillä muodostetaan ensivaste Puolustusvoimien päätehtävän, sotilaallisen maanpuolustuksen ja sen tehtävien toteuttamiseksi erittäin nopeasti kehittyvässä tilanteessa. Valmiusyksikön päätaistelulaji on hyökkäys ja se kykenee toimimaan tarvittaessa koko valtakunnan alueella kaikkina vuodenaikoina.
Kaartin jääkärirykmentin valmiusyksiköllä on keskeinen rooli Uudenmaan ja erityisesti pääkaupunkiseudun sotilaallisessa maanpuolustuksessa. Valtakunnan ydinalueen ensivastejoukkona Kaartin jääkärirykmentin valmiusyksikön koulutus painottuu taisteluun rakennetulla alueella. Toimintaympäristönä pääkaupunkiseudun maanpäällinen ja maanalainen infrastruktuuri sekä lukuisat yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet edellyttävät valmiusyksikön taistelijoilta laaja-alaista rakennetun alueen taistelun osaamista.
Valmiusyksikön taistelijan päätyökalu on rynnäkkökivääri erilaisine lisälaitteineen, jonka käyttö on hallittava kaikissa valaistusolosuhteissa ampumaetäisyyden vaihdellessa muutamasta metristä satoihin metreihin. Jokaisen on myös osattava aseen käyttöön liittyvä voimakeinojen käytön harkinta sekä ampuma-asetta lievempien voimakeinojen käyttö.
Yksikön tulivoimaisempaa kalustoa edustavat 81mm kranaatinheittimet, lähipanssarintorjuntaohjukset (NLAW), kevyet ja raskaat kertasingot, konekiväärit, kranaattipistoolit sekä krananaattikonekiväärit, joiden käyttö koulutetaan suurimmalle osalle yksikön taistelijoista niiden käyttöön erikoistuneiden erityisosaajien lisäksi.
Liike rakennetulla alueella edellyttää valmiusyksiköltä kykyä murtaa ja rikkoa rakenteita sekä poistaa kulkua haittaavia esteitä mekaanisilla leikkureilla ja työkaluilla, tarkoitusta varten rakennetuilla räjähdyspanoksilla tai vaikkapa panssariajoneuvolla puskemalla. Hyökkäävä joukko ei voi jäädä rakennuksen aidan tai lukitun oven taakse miettimään mitä seuraavaksi tehtäisiin. Sen on päästävä määrätietoisesti rakennukseen sisään tarvittaessa vaikka seinien läpi kulkuaukkoja räjäyttämällä tai ylempien kerrosten rikotuista ikkunoista tikkaiden avulla tunkeutumalla.
Edellä kuvatut toimintaympäristön ja toimintatapojen erityispiirteet asettavat korkeat vaatimukset valmiusyksikön taistelijoiden toimintakyvylle. Raskas suojavarustus ja mukana kannettavat erikoisvälineet yhdessä jalkaväelle ominaisen liikkuvan taistelutavan kanssa edellyttävät valmiusyksikön taistelijalta hyvää peruskuntoa ja muita tehtäviä parempaa lihaskuntoa. Fyysinen kuormituksen lisäksi esimerkiksi jatkuva varautuminen lähietäisyydeltä käytävään taisteluun edellyttää valmiusyksikön taistelijalta myös periksi antamatonta luonnetta ja rautaisia hermoja.
Tämän kevään aikana valmiusyksikkö on osallistunut tähän mennessä neljään harjoitukseen, joissa yksikön suorituskyky on kehittynyt valtavasti. Yksikkö on harjoitellut erilaisia tehtäviä Uudenmaan ja Päijät-Hämeen pääpiirteisellä alueella, niin rakennetulla alueella kuin metsämaastossakin. Kokemusta on saatu muun muassa yhteistoiminnasta poliisin kanssa, toiminnasta Helsingin tunneliverkostossa sekä toiminnasta saariston olosuhteissa. Edessäpäin odottavat vielä kesän pääsotaharjoitukset sekä yksikölle annettava koulutus yhteistoiminnasta veneiden ja helikoptereiden kanssa.
Valmiusyksikkö tarjoaa haastavan, mielenkiintoisen, monipuolisen ja merkityksellisen tavan suorittaa varusmiespalvelus suorituskykyisessä joukossa, jossa vallitsee vahva yhteishenki. Palvelus valmiusyksikössä antaa erinomaiset lähtökohdat esimerkiksi hakeutumiselle kriisinhallintatehtäviin palveluksen jälkeen. Koulutuksen nousujohteisuus takaa sen, että taistelijoiden kunto ja osaaminen kehittyvät vaatimusten edellyttämälle tasolle, joten perusterve ja itsensä likoon laittava nuori pärjää valmiusyksikössä erinomaisesti.
Blogitekstin on kirjoittanut Kaartin jääkärirykmentin valmiusyksikön päällikkö
