"Riittääkö kunto varusmiespalvelukseen? Onko palveluspäivien fyysinen kuormitus liian raskasta? Kannetaanko täyspakkausta ensimmäisellä viikolla? Jääkö aikaa liikkua vapaa-aikana?" Tällaisia liikunta-aiheisia kysymyksiä alokkaat usein esittävät minulle ensimmäisten palvelusviikkojen aikana.

Olen melko varma, että myös te, varusmiespalveluksenne tammikuussa aloittavat, olette pohtineet samanlaisia kysymyksiä mielessään. Blogikirjoitusvuoroni myötä minulle tarjoutuikin loistava tilaisuus käsitellä näitä teemoja. Samalla haluan jakaa teille myös muutamia käytännön vinkkejä ja viime hetken valmistautumisohjeita tulevaa palvelusarkea ajatellen.

Varusmiespalvelukseen tultaessa on hyvä tiedostaa, että palvelusaika on suurelta osin fyysisesti kuormittavaa. Ensimmäisten palvelusviikkojen aikana fyysistä koulutusta järjestetään kevennetysti. Fyysinen rasittavuus näyttäytyy esimerkiksi jalan tehtävinä kävelyinä, kevennetyn taisteluvarustuksen kanssa liikkumisena ja ampuma-asentojen harjoittelemisena. Palvelusviikkojen edetessä kuormitusta lisätään nousujohteisesti. Lisääntyneen rasituksen myötä viikko-ohjelmissa esiintyy myös vastapainona kevennettyjä palveluspäiviä ja palauttavia liikuntaharjoituksia. Osallistumalla joukon mukana arjen koulutuksiin, jokaisen varusmiehen kunto kohoaa huomaamatta. Kunnon kohoamisen tehostamiseksi on tärkeää muistaa myös huolehtia riittävästä levosta ilta- ja viikonloppuvapailla.

Palveluspäivien fyysinen kuormitus on varusmiehillä pääosin matalatehoista ja pitkäkestoista kestävyystyyppistä harjoitusta. Hyvällä fyysisellä peruskestävyys- ja lihaskunnolla pärjää siis hyvin. Parhaiten kuntoa voi kehittää tulevaa varusmiespalvelusta varten kävelemällä 10 000 askelta päivässä kolmesti viikossa ja tekemällä keskivartalo-, punnerrus- ja kyykkyliikkeitä kahdesti viikossa. Samalla tulee harjoiteltua myös tulevia lihaskunto- ja juoksutestejä varten. Jos harjoituksiin kaipaa lisähaastetta tai tuntuu mielekkäämmälle harjoitella valmiiden harjoitusohjelmien avulla, suosittelen lataamaan puhelimeen MarsMars -sovelluksen.

Palveluksensa aloittaville tulee usein yllätyksenä, kuinka paljon päivät sisältävät askeltamista ja jalkojen päällä olemista. Ensimmäisistä päivistä lähtien onkin hyvä huolehtia pohkeiden, säärien, jalkapohjien ja takareisien venyttelystä. Yksiköistä löytyviä putkirulliakin kannattaa hyödyntää säännöllisesti. Toistuviin jalkojen jumeihin suosittelen kokeilemaan muotoiltuja pohjallisia ja kompressiosäärystimiä. Myös palveluksen edetessä aluksi kevennetyn, mutta myöhemmin täydellisen 30 kg:n taisteluvarustuksen ja 45 kg:n täyspakkauksen kantaminen kuormittaa ja jumittaa helposti varusmiesten selkää ja hartioita. Avuksi tähän kannattaa tehdä muutamana iltana viikossa selän liikkuvuutta lisäävää ja syvien vatsalihasten vahvistavaa tukiharjoittelua. Hyviä liikeharjoitteita ja liikuntavammoja ennaltaehkäiseviä vinkkejä löydät yksikkösi liikuntaseinältä.

Varusmiespalvelusaika on yksi niistä harvoista ajanjaksoista elämässä, milloin on mahdollista keskittyä täysipäiväisesti oman hyvinvoinnin edistämiseen. Palveluspäivien aikana opetellaan terveellisiä ruokailu-, liikunta- ja unirutiineja sekä iltaisin mahdollistetaan osallistuminen liikuntakerhotoimintaan. Lisäksi palvelusaika tarjoaa mahdollisuuksia kohdata, haastaa ja ylittää omia fyysisiä ja henkisiä rajoja. Toivon, että moni teistä käyttää tämän tilaisuuden hyödyksi ja siirtää palveluksessa opitut käytänteet rutiineiksi siviiliarkeen. Jos palvelusaikana kohtaat liikunnallisia haasteita tai koet tarvetta liikunta- tai ravitsemusneuvoille, autan sinua mielelläni. Yhteystietoni löydät yksikkösi liikuntaseinältä.

Toivotan omasta puolestani teille kaikille pian varusmiespalveluksen aloittaville treeni-intoa viimeisille viikoille ja menestystä varusmiespalvelukseen Kaartin jääkärirykmentissä!
 

Liikunnallisin terveisin, Mari

ps. Lisää tietoa MarsMars-sovelluksesta osoitteesta marsmars.fi.

Blogin kirjoittaja Mari Riekkinen toimii Kaartin jääkärirykmentissä liikunnanohjaajana. Marin työtehtäviin kuuluu muun muassa tukea perusyksiköitä fyysisen koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Koulutukseltaan Mari on fysioterapeutti sekä terveystieteiden maisteri ja opettaja, mikä näkyy hänen työssään haluna painottaa palautumisen merkitystä osana sotilaan toimintakykyä.