Kaartin jääkärirykmentin blogi

Blogikirjoitukset:

 

Urheilukoulun myyttejä murtamassa

Julkaisupäivä 5.2.2019 13.18 Blogit

"Eihän ne tee mitään muuta kun vaan urheilee", "Juoksutrikookomppania", "Osaako ne mukamas jotain?", "Kyllä on urheilijalla intissä helppoa". Kaikenlaisia kommentteja on kuultu ja kuullaan edelleen.

Sana Urheilukoulu herättää ihmisissä vaihtelevia mielipiteitä: toiset ovat puolesta, toiset vastaan ja osa siinä välissä. "Erikoinen joukko" saa osakseen välillä varsin leimallista huomiota. Kolikosta ei kuitenkaan kannata tuijottaa pelkästään yhtä puolta, koska kääntöpuolelta saattaa löytyä jotain sellaista, mitä ei ehkä ole tullut aikaisemmin ajatelleeksi. Seuraavassa valotetaan hieman, mitä urheilijan arki tiedustelukomppaniassa todellisuudessa on.

Monesti on kuultu, että varusmiespalveluksen suorittaminen Urheilukoulussa on helppo homma. Tarkasteltaessa asiaa nuoren huippu-urheilijan näkökulmasta todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Hakeutuminen varusmiespalvelukseen alkaa jo paljon ennen oman ikäpolven muita nuoria. Hakeutuminen alkaa urheilukentiltä, joissa annettujen näyttöjen tulee edustaa valtakunnan kärkeä. Hakeutumisen yhteydessä lajiliitot pisteyttävät urheilijat heidän saavutustensa perusteella. Lisäksi hakijat suorittavat yhden päivän pääsykokeet, jossa testataan henkisiä ominaisuuksia sekä fyysistä kyvykkyyttä.

Kolme neljäsosaa Urheilukoulussa varusmiespalveluksensa suorittavista viettää Tiedustelukomppaniassa vuoden päivät. Tähän vuoden ajanjaksoon sisältyy kahdeksan erilaista ja eri pituista sotilaallista maastoharjoitusta, kaksi valmennuskurssia, kahdeksan valmennusleiriä sekä vaihteleva määrä normaalia päivittäistä sotilaskoulutusta. Kun tähän sotilaskoulutuksen ja urheiluvalmennuksen päälle vielä lisätään kaikki ne kilpailut, harjoitteet, karsinnat, sarjaottelut, näytöt, vyö-kokeet, play-offit, finaalit sekä mestaruus- ja maaottelut, joihin pitää ladata kaikki ne fyysiset ja henkiset voimavarat, jotka yksittäinen urheilija omistaa, niin alkaa jaksaminen olemaan kortilla.

Jaksamista urheilun saralla tuetaan luomalla jokaiselle urheilijalle oma valmentautumisen suunnitelma varusmiespalveluksen ajalle. Suunnitelma tehdään yhteistyössä Tiedustelukomppanian henkilökunnasta nimettyjen lajivastaavien, urheilijan ja hänen valmentajansa kanssa. Suunnitelman tarkoituksena on sovittaa urheilu ja sotilaskoulutus sopivaan suhteeseen, jotta mahdolliselta ylirasittumiselta vältyttäisiin.

No osaako ne mukamas jotain?... ja entäs ne juoksutrikoot?

Urheilukouluun valituista urheilijoista koulutetaan palveluksensa aikana tiedustelijoita. Tiedustelu on raskas ja vaativa aselaji, joka vaatii juuri niitä ominaisuuksia, joita löytyy nuorelta huippu-urheilijalta: fyysistä kestävyyttä, henkistä paineensietokykyä, kykyä omaksua motorisia taitoja nopeasti sekä reagointivalmiutta muuttuviin tilanteisiin. Tilanne on maanpuolustuksen kannalta hyvin otollinen, jos mietitään urheilun ja tiedustelun yhdistämistä reserviläisarmeijan viitekehyksessä: maailmanluokan suunnistaja on varmasti parempi vaihtoehto tiedusteluryhmän suunnistajaksi kuin jääkäriryhmän konekiväärimieheksi. Hyöty on molemminpuolista: poikkeusolojen tehtävään tähtäävän harjoittelun kautta urheilija voi jopa kehittyä omassa lajissaan tai lajiharjoittelu voi kehittää sotilaallisia ominaisuuksia.

Reilun kahden vuoden kokemuksella voin sanoa, että kyllä ne osaa. Vaikka Urheilukoulun varusmiehet viettävät sotilaskoulutuksen parissa vähemmän aikaa kuin muut oman ikäpolvensa varusmiespalvelustaan suorittavat nuoret, voin vannoa, että joukon osaaminen kestää vertailun mihin tahansa muuhun joukkoon. Kaiken kaikkiaan arvioitaessa Urheilukoulua kokonaisuutena, tulee muistaa yksi sen perustehtävistä tukea kansallista huippu-urheilua. Toisin sanoen annetaan niille nuorille, jotka joskus saattavat vetää leijonapelipaidan päälleen ja puolustaa maatamme urheilukenttien melskeessä, mahdollisuus suorittaa oma osuutensa asevelvollisuudestaan. Tänä vuonna 40 vuotta täyttävä Urheilukoulu on todettu menneisyydessä toimivaksi ja tulee olemaan sitä myös tulevaisuudessa.

Ja kyllä, välillä tosiaan puetaan juoksutrikoot päälle ja lähdetään lenkille. Se vain sattuu kuulumaan urheilijan arkeen.
 

Sotilaallis-urheilullisin terveisin, Joonas

Kirjoittaja, kapteeni Joonas Asunmaa toimii Puolustusvoimien urheilukoulun tiedustelukomppanian päällikkönä. Oma urheilulajitausta on vahvasti jääkiekkopainotteinen, mutta harrastelupuolelta löytyy kaikkea lumilautailusta Crossfittiin.

Selaa blogin artikkeleita