Taistelijan ampumakoulutus on tavoitteellista. Koulutuksen kulmakivet ovat jatkuva harjoittelu ja tulokset. Ampuma-asento, aseen pito, tähtääminen ja laukaisu ovat perusteet hyvälle ampumataidolle. Perusteiden toistaminen antaa varmuutta ja kokemuksen oppimisesta. Yhtä lailla turvallinen aseen käsittely, ampujan oma vastuu sekä amputarvikkeiden tunnistaminen ja käsittely luovat hyvän pohjan ampujana kehittymiselle. Simulaattoriammuntaa ja muita optisia harjoitusvälineitä käyttäen voidaan edistää kustannustehokkaasti taistelijoiden ampumataitoa.

Uuden ampumaohjelmiston laatimiseen Puolustusvoimissa on lähdetty monesta syystä. On haluttu muun muassa yhtenäistää ase- ja ampumakoulutuksen toimintatapoja, jotta usein palveluspaikkaa vaihtavalle henkilöstölle käytänteet olisivat mahdollisimman samankaltaisia. Ampumataidossa kehitetään valmiutta erityisesti taistelukentän luomiin tilanteisiin ja nopeaan tulenkäyttöön kohdetta vastaan sekä on pyritty   nopeampaan ja tehokkaampaan tulitoimintaan.

-    Muutoksella pyritään saamaan muun muassa ammunnoista enemmän taisteluammuntojen kaltaisia. Aseenkäsittelyn toimintatapoja ja tekniikoita on jouduttu muuttamaan ja yhtenäistämään joidenkin aseisin lisättyjen lisävarusteiden vuoksi, sanoo yliluutnantti Teemu Suo Karjalan prikaatin koulutusosastolta.

 

-    Myös lisäämällä taistelijan vastuuta omasta aseestaan, lisätään palvelusturvallisuutta ja pyritään vähentämään aseella tapahtuvia vahinkoja. Yleisin vahinko on tällä hetkellä kuulovauriotapaukset, jatkaa yliluutnantti Suo.

Ampumaohjelmisto on vielä luonnosvaiheessa, mutta ollut kokeilussa jo muutaman saapumiserän koulutuksessa. Palautteiden perusteella ohjelmistoa on muokattu ja hiottu haluttuun suuntaan. Joukko-osastoissa on nimettynä kärkiosaaja, joka ohjaa yksiköiden ampuma- ja asekäsittelykoulutusta. Hän kouluttaa uutta ampumaohjelmistoa perusyksiköiden kärkiosaajille, jotka vastaavasti kouluttavat henkilökuntaa ja varusmiesjohtajia.

Puolustusvoimien Moodle-koulutusportaali on osa uudistunutta ampumakoulutusta. Moodlesta taistelijat voivat opiskella jo etukäteen tai kerrata koulutusta ammuntojen jälkeen.

SAS:t eli sisäampumasimulaattorit ovat ruuhkautuneet jonkin verran koulutuspaikkoina Karjalan prikaatissa. Varusmiesjohtajien näkökulmasta haasteena on laitteiden vähäinen määrä. Alokkaille simulaattorit ovat olleet kouluttajien mielestä hyvä tapa aloittaa ampumakoulutus, riittävän nousujohteiseen harjoitteluun ei simulaattoreilla yksinään päästä. Erityisesti kertasinkosimulaattori on todettu hyvin koulutusta tukevaksi välineeksi.

Sisäampumasimulaattorin ase on kopio oikeasta rynnäkkökivääristä. Aseessa ei käytetä patruunoita ja rekyyli sekä lukon toiminnot tapahtuvat hiilidioksidikaasun paineella. Aseen lipas toimii kaasusäiliönä. 
-    Simulaattorin aseet ovat painoltaan ja kooltaan yhteneviä oikeiden aseiden kanssa niin rekyylin kuin painon osalta, sanoo yliluutnantti Janne Vaara. 

-    Kouluttaja voi halutessaan muuttaa ammunnan sääolosuhteita tai valaistusolosuhteita näytöillä. Taisteluammuntaskenaariossa voi edellä mainittujen olosuhteiden lisäksi muuttaa maalitoimintaa; kuten ajoneuvoja ja vaunuja vihollisen jalkaväen lisäksi, jatkaa yliluutnantti Vaara.
Positiivisia piirteitä sisäsimulaattorissa on lisäksi laukauksen äänenvoimakkuudessa. Ääni kuuluu äänentoistolaitteista maltillisesti, joten kuulon suojausta ei tarvita erikseen. Varusmiehet ovat kokeneet studioammunnan positiivisena ja virikkeellisenä.