Maavoimien vuosipäivä 24. helmikuuta juontaa juurensa Kustaa Vaasan aikoihin, jolloin perustettiin ensimmäinen suomalainen joukko-osasto osana Ruotsin kuningaskuntaa. Silloinen isäntämaamme Ruotsi juhlii tänä vuonna maavoimiensa 500 vuotista historiaa, joten kovin kaukana emme heistä ole 466 vuoden historiamme kanssa. Suomi-Ruotsi yhteistyön merkeissä jo silloin, kuten nyt.

Poikkeuksellinen korona-vuosi on johtanut siihen, että vuotuinen maavoimien vuosipäivän seminaari ja juhlakonsertti siirrettiin vuoteen 2022. Tänä vuonna juhlimme vuosipäivää työn merkeissä, kuitenkin ottaen huomioon maavoimien merkityksen historian saatossa. Nykyisetkin joukko-osastomme ammentavat perinteensä pääosin Ruotsin vallan ajoilta, jolloin suomalaista sotaväkeä koeteltiin Euroopan eri kolkilla. 30-vuotisen sodan kuuluisat taistelupaikat Lech-virta ja Lutzen tästä esimerkkeinä.

Maavoimien kuntoa on koeteltu monissa vaiheissa ja aina hyväksi todettu. Tänä päivänä päätehtävämme on olla uskottava maapuolustaja, joka omalla toiminnallaan ennaltaehkäisee Suomen joutumisen sotilaallisen voimakäytön kohteeksi yhdessä muiden puolustushaarojen kanssa. Tätä työtä maavoimat tekee joka päivä ylläpitämällä tarvittavaa valmiutta ja kouluttamalla varusmiehiä ja reserviläisiä.

Kiitän maavoimien palkattua henkilöstöä ja asevelvollisia Suomen puolustuksen eteen tekemästänne työstä ja samalla koko yhteiskuntaa maavoimille antamastanne tuesta. Maavoimat jatkaa historian velvoittamalla tiellä Suomen parhaaksi. Hyvää maavoimien vuosipäivää!

Kenraaliluutnantti Petri Hulkko
Maavoimien komentaja