Paikallispuolustusharjoitus Kokkola 20. Sotilaspoliisikomppania ostoskeskuksessa vaarallisen henkilön kiinniottotehtävässä ja varusmiessotilaspoliisit loppusodassa. Esimerkillistä toimintaa nuorilta miehiltä ja naisilta. Joukko on valmiina kotiutettavaksi 16.9.2020. Sotilaspoliisijoukkueessa mukana kaksi vapaaehtoista naista, jotka yhdessä ylittävät 10 000 koulutetun naissotilaan rajan kotiutuessaan. Hieno ja merkittävä ajankohta.

25 vuoden aikana vapaaehtoisten naisten vuotuinen määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena. Alkuinnostuksen jälkeen se asettui lähes 20 vuodeksi 350 - 400 koulutetun vapaaehtoisen naisen vuositasolle. Viimeiset viisi vuotta ovat olleet selkeästi nousevalla käyrällä. Hakijoiden ja palveluksen loppuun suorittaneiden naisten määrä on kaksinkertaistunut. Trendi on hyvä. Samalla kun palveluksen suorittaneiden miesten määrä on ollut laskusuunnassa, on kiistaton tarve saada koulutettua lisää vapaaehtoisia naisia.

Vapaaehtoisten naisten palvelus on ollut sotaväelle yksinomaan positiivinen ilmiö. Korkean motivaation omaavat naiset ovat nostaneet myös miespuolisten palvelustovereidensa palvelusintoa. Naisia on koulutettu suhteellisesti enemmän johtajatehtäviin, mikä sekin on todiste korkeasta motivaatiosta. Varusmiespalveluksen myötä naiset ovat yhä enenevässä määrin hakeutuneet myös sotilasammattiin. Tänä syksynä kadettikoulun aloitti ennätysmäärä naisia, lähes kymmenen prosenttia aloittaneiden määrästä. Myös sotilaalliseen kriisinhallintaan naiset ovat löytäneet tiensä, tosin tarve olisi huomattavasti suurempi.

Asevelvollisuustyöryhmä tekee parasta aikaa työtään, enkä lähde ennakoimaan mahdollisia suosituksia. Sotaväen kannalta tilanne on helppo, se toimii voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. Tällä perusteella pyrimme saamaan entistä enemmän naisia varusmiespalvelukseen. Tavoitteena on edelleen kaksinkertaistaa naisten vuotuinen määrä. 2 000 naista vuodessa ei ole mielestäni epärealistinen tavoite. Tällä määrällä voimme kompensoida miespuolisten määrän laskua ja saada lisää naisia niin kriisinhallintaan kuin sotilasammattiinkin.

Varusmiespalveluksen suorittaneilla naisilla on myös merkittävä välillinen vaikutus maanpuolustustahtoon. Tulevina perheenäiteinä ja yhteiskunnan vaikuttajina heidän kauttaan välittyy yleisen asevelvollisuuden perinne ja merkitys tuleville sukupolville, ehkä jopa paremmin kuin miespuolisten kollegoidensa kautta.
Nähtäväksi jää, miten asevelvollisuus kehittyy. Mikäli järjestelmä säilyy nykyisellään, uskon palveluksen suorittaneiden naisten määrän olevan seuraavien 25 vuoden jälkeen 30 000 - 40 000 välillä. Hieno kehityssuunta.

Kenraaliluutnantti Petri Hulkko
Maavoimien komentaja