Hyppää sisältöön

Sotilas tähtää punapistetähtäimen läpi

Taistelijan suorituskyvyn kehittäminen 2030-luvulle

Ammattitaitoinen ja hyvin varustettu taistelija on suorituskykyisen joukon selkäranka. Maavoimat huolehtii taistelijoistaan ja vastaa siitä, että taistelijoiden taito, tahto ja varusteet ovat kunnossa edetessä kohti 2030-lukua.

Maavoimat panostaa taistelijoiden toimintakyvyn kehittämiseen kokonaisvaltaisesti, jotta taistelijan taito, tahto ja välineet ovat 2030-luvun taistelukentän vaatimusten tasolla. Maavoimat uudistaa ja kehittää toimintatapoja, joilla lujitetaan maanpuolustustahtoa ja luodaan maapuolustuksen kivijalka, tahto puolustaa omaa maata ja uskoa omiin mahdollisuuksiin.

Taistelijalla on tulevaisuudessa käytössään entistä älykkäämpiä ratkaisuja ja välineitä, joilla hän kykenee toteuttamaan tehtäviään itsenäisesti ja osana joukkoaan. Taistelijan tulivoimaa, suojaa ja tilannetietoisuutta kehitetään vastaamaan tulevaisuuden uhkiin. Tilannetietoisuus omista ja vihollisen joukoista on ehkä keskeisin taistelijan suorituskykyä parantava suorituskyvyn osa-alue. Taistelijan on kyettävä havaitsemaan vihollinen ennen kuin itse tulee havaituksi, kommunikoimaan oman ryhmänsä jäsenten kanssa reaaliaikaisesti ja saamaan selkeä kuva omien taistelijoiden sijainnista. Varustuksen kehittymisestä huolimatta ihminen – taistelija – on aina keskiössä. Varustuksen on tuettava taistelijan päätehtävän toteuttamista ja oltava riittävän yksinkertainen käyttää. Koulutuksen uudistamisella ja uusilla koulutusvälineillä tulee olemaan keskeinen merkitys uusien järjestelmien ja toimintatapojen oppimiseen, käyttöön ja kestävyyteen taistelutilanteessa.

Entistä moniulotteisempi ja liikkuvampi taistelutapa edellyttää taistelijan käytössä olevilta järjestelmiltä uusia ominaisuuksia. Taistelijan suorituskykyjä kehitetään Maavoimissa useiden hankkeiden kautta. Taistelijahankkeen ensimmäisessä vaiheessa parannetaan taistelijan tulivoimaa toteuttamalla rynnäkkökiväärin (RK62M) modernisointi ja hankkimalla aseisiin optisia tähtäimiä sekä pimeätoimintavälineitä. Lisäksi taistelijan selviytymiskykyä parannetaan kehittämällä ja hankkimalla henkilökohtaisia suojavälineitä ja uutta taistelijanvaatetusta.

Maapuolustuksen johtamisen hankkeissa kehitetään liikkuvaa taktista tiedonsiirtoverkkoa. Johtajilla on käytössään säänkestävät päätelaitteet, joiden kautta kyetään saamaan tilannekuva toiminta-alueesta ja vastaanottamaan tai lähettämään tehtäviä. Lähitulevaisuudessa otetaan käyttöön ohjelmistoradiot, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen tilannekuvan (paikkatieto, kuva, ääni, sensoritieto) tuottamisen ja jakamisen kaikilla organisaation tasoilla.

Suojan ja suojelun hankkeiden kautta kehitetään taistelijan selviytymiskykyä hankkimalla naamioverkkoja, parantamalla varustuksen häiveominaisuuksia ja hankkimalla muun muassa uusia suojanaamareita. Tiedustelijoiden ja tulenjohtajien suorituskykyä on kehitetty hankkimalla uusia lämpötähystimiä ja maalinpaikannuslaitteita, joiden välittämä tieto kyetään liittämään osaksi digitaalista johtamisjärjestelmää.

Taistelijan kykyä voittaa tulevaisuuden taistelukentällä voidaan parantaa huomattavasti uusien sensoreiden avulla, joilla kyetään havaitsemaan, tunnistamaan ja vaikuttamaan kohteisiin aiempaa tehokkaammin kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa. On arvioitu, että useat teknologiset innovaatiot tulevat laajamittaiseen käyttöön 2030-luvulla.

Taistelijan tehtävien säilyessä ennallaan ratkaisut ja toimintatavat saattavat muuttua merkittävästi. Tulevaisuuden taistelukenttää muokkaavat muun muassa automaatio ja robotiikka. Taistelijalla on tulevaisuudessa käytössään entistä älykkäämpiä ratkaisuja ja välineitä, joilla tämä kykenee havainnoimaan taistelukenttää ja toteuttamaan tehtäviään itsenäisesti.

Johtamis- ja tilannetietojärjestelmissä kyetään jatkossa hyödyntämään nykyisin mobiilipeleistä tuttua laajennettua todellisuutta ja päätöksenteossa tekoälyä. Pienet miehittämättömät ilma- ja maa-alukset tulevat 2030-luvulla olemaan osa ryhmän ja jopa tietyiltä osin taistelijan suorituskykyjä. Aseiden laskintähtäimet yleistyvät, ja jopa käsiaseisiin on liitettävissä älykkäitä tähtäimiä, jotka avustavat kohteen löytymisessä ja oikea-aikeisessa laukaisussa.

Tehokkaan koulutuksen kautta yhdistetään taito, tahto ja välineet; yhdessä näistä osa-alueista muodostuu suorituskykyisiä joukkoja. Rynnäkkötaistelijan, tulenjohtajan ja tiedustelijan tehtävät säilyvät, mutta näiden rinnalle tulee uusia teknisten järjestelmien operaattoreiden ja teknisen huollon tehtäviä. Perinteinen koulutus vaativissa maasto-olosuhteissa tulee säilyttämään vankan asemansa, jotta taistelijat oppivat toimimaan osana joukkoa ja kestämään olosuhteiden rasitukset. Tämän lisäksi uusien simulaattoreiden ja virtuaalitekniikan tarjoamia mahdollisuuksia tullaan hyödyntämään maksimaalisesti.

Ihmistä – taistelijaa – ei tule korvaamaan täydellisesti mikään kone tai laite 2030-luvulla. Maavoimat tulee huolehtimaan taistelijoistaan, kouluttaa heidät tehtäviinsä ja varustaa heidät suorituskykyisellä varustuksella voittamaan taistelukentällä.

´