Maavoimat - koulutusorganisaatiosta valmius- ja koulutusorganisaatioksi
Maavoimien komentajan mediapäivä järjestettiin keskiviikkona 22. helmikuuta Pääesikunnassa. Mediatilaisuudessa komentaja esitteli Maavoimien ajankohtaisia asioita liittyen muun muassa valmiuden ja materiaalisen suorituskyvyn kehittämiseen, kansainväliseen toimintaan ja harjoituksiin.
Vuosi 2016 näyttäytyy Maavoimien osalta onnistuneelta. Koulutuksensa Maavoimissa sai lähes 20 000 varusmiestä ja päälle 20 000 reserviläistä erilaisissa kertaus- ja vapaaehtoisissa harjoituksissa. Virka-apua muille viranomaisille annettiin lähes 450 kertaa ja erilaisissa kansainvälisissä sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa palveli vuoden aikana yhteensä 1 150 sotilasta.
- Maavoimilla on hyvä vuosi takana. Täytimme meille annetut tehtävät ja asetetut tavoitteet. Varusmiesten loppukyselyissä saavutimme jälleen kerran parhaat tulokset mittaushistoriassamme, ja kehitystyö koulutuksen ja laadun kohdalla jatkuu edelleen. Vaativien virka-aputehtävien määrä poliisille on lisääntynyt, ja siihen olemmekin varautuneet tiivistämällä yhteistä harjoittelua poliisin kanssa, maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Seppo Toivonen kertoi.
Painopisteenä valmius
Maavoimat on vastannut turvallisuusympäristön muutokseen kehittämällä valmiuttaan jo vuodesta 2014 alkaen. Maavoimilla on nykyisin käytössään monia henkilökunta-, varusmies- ja reserviläispohjaisia joukkoja, joilla kyetään tehostamaan valmiutta tarvittaessa tuntiluokassa. Laaja reservi luo puolustukselle alueellista kattavuutta ja toimintakykyä pidemmällä aikajänteellä.
Yhtenä näkyvimmistä kehityksen tuloksista on tänä vuonna alkava, 347 vuorokautta kestävä varusmiesten valmiusyksikkökoulutus. Valmiusyksikkökoulutuksessa varusmiehiä koulutetaan ensimmäiset puoli vuotta normaalin koulutusrytmin mukaisesti, jonka jälkeen he siirtyvät valmiuskoulutusvaiheeseen ja valmiuteen. Tällaisella yksiköllä on kyky toimia nopeasti koko valtakunnan alueella tehtävänään maanpuolustus ja muiden viranomaisten tukeminen.
- Kaiken kaikkiaan maavoimien komentajana olen erinomaisen tyytyväinen niin palkatun henkilökunnan, varusmiesten kuin reserviläistenkin sitoutumisesta näihin uusiin valmiustavoitteisiin, komentaja totesi.
Maavoimat aktiivinen myös kansainvälisesti
Vuonna 2016 Maavoimat on aktiivisesti toteuttanut kolmatta tehtäväänsä, kansainvälisiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista. Maavoimien komentajan mukaan operaatiot ovat pääosin kahden tyyppisiä: niitä, jotka tukevat kriisinjälkeistä tilannetta toimintaympäristöä vakauttamalla ja niitä, joilla tuetaan paikallisia turvallisuusviranomaisia erityisesti taisteluissa ääri-islamia vastaan.
- OIR-operaatio Irakissa on tällä hetkellä luonnollisesti mielenkiinnon kohteena. Maavoimien osalta operaatio on edennyt hyvin. Olemme kouluttaneet 1 500 peshmerga-sotilasta ja hoitaneet noin 500 sotavammapotilasta, ja saatu palaute on ollut hyvää. Selvää on, että toimintaympäristö on vaativa myös meidän sotilaille, mutta tähän asti kaikki on sujunut onnistuneesti.
Materiaalinen suorituskyky kehittyy
Maavoimien komentaja korosti mediapäivässä Puolustusvoimien strategisten suorituskykyhankkeiden, eli uusien taistelualusten ja ilmavoimien hävittäjien korvaajan merkitystä myös maavoimille.
- Nämä hankkeet ovat välttämättömiä, että toimintaedellytyksemme kriisitilanteissa säilyisi. Maavoimat on kuitenkin osa kokonaisjärjestelmää.
Myös maavoimilla on vahva materiaalisen suorituskyvyn kehitysvaihe käynnissä: merkittäviä hankkeita, jotka kantavat maavoimien suorituskykyä pitkälle tulevaisuuteen, on viety onnistuneesti loppuun.
- Kehitystyötä tehtäessä on aina katsottava kokonaisuutta. Kustannustehokkailla ratkaisuilla olemme saaneet merkittävää suorituskykyä. Olen tyytyväinen etenkin siihen, että olemme päässeet eteenpäin Maavoimien operatiivisen tykistön hankkeessa ja voimme aloittaa henkilökunnan koulutuksen jo tänä vuonna. Täytyy kuitenkin muistaa, että 2030-luvulla moni materiaali saavuttaa jälleen käyttöikänsä pään, ja siihen täytyy valmistautua.
