Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston komentaja, everstiluutnantti Rauno Leppiviita:
Pohtiessani aihetta mistä tämän blogitekstin kirjoittaisin, mielessäni pyöri paljon ajatuksia siitä, mikä merkitys Lohtajalla pidettävillä ADEX/IPH -harjoituksilla on henkilöstön ilmatorjunnallisen osaamisen kannalta. Aloitellessani kirjoitustyötä, sain itselleni perin harvinaisen neron leimauksen ja päätin antaa artikkelissani tilaa niille Jääkäriprikaatin henkilöille, jotka toimivat ADEX123 harjoituksessa ilmatorjunnan suorituskykyjen kehittämisen ytimessä. Näin ollen tämä kirjoitus on kooste ilmatorjunnallisten tehtävien ulkopuolella päivätyötään tekevien IT-upseereiden, kapteenien Lemberg ja Regina, ajatuksista siitä, miten he näkevät ilmapuolustusharjoituksen oman ammatillisen osaamisensa kannalta. Blogitekstissä ääneen pääsevät myös patteriston kahden ilmatorjuntajoukkoja tuottavien yksiköiden päälliköt, kapteenit Pietiläinen ja Yrjölä, jotka tarkastelevat harjoituksen merkitystä joukkotuotantotehtäviensä onnistumisen ja henkilöstönsä osaamisen kannalta. 

Antaa kapteeneiden kertoa tarkemmin :

Aselajitehtävän ulkopuolelta asian ytimeen

Ilmapuolustusharjoituksessa Lohtajan Vattajanniemellä ammutaan kaikilla ilmapuolustuksen asejärjestelmillä, kaikkien puolustushaarojen toimesta. Ilmapuolustusharjoituksen ammuntojen suunnittelu alkaa edellisen harjoituksen aikana järjestettävässä suunnittelutilaisuudessa. Noin kolme kuukautta ennen harjoitusta järjestettävässä pääsuunnittelutilaisuudessa ampumasuunnitelman tulee olla valmis ampumakäskyjen laatimisen perusteeksi. Suunnittelua johtaa ammuntojen johtaja apunaan harjoituksen varoupseeri, jotka muodostavat ammuntojen johdon. Kaiken suunnittelutyön päätteeksi, kun ammuntojen johtaja ja varoupseeri allekirjoittavat ampumakäskyt, voidaan todellakin todeta, että ollaan asian ytimessä.

Jotta harjoituksen ammunnat kyetään toimeenpanemaan turvallisesti ja sujuvasti, ammuntojen johdon on hallittava varomääräykset, osattava ammuntoihin osallistuvien asejärjestelmien suorituskyky ja varmistuttava, että maalitoiminta on suunniteltu uhkaperusteisesti. Lisäksi maalitoiminnan toteuttavan maalilennokkijaoksen eri lennokkityyppien rajoitteet tulee tuntea. Suunnittelua ohjaa ilmatorjunnan tarkastaja ja suunnittelussa tukena ovat eri järjestelmien asiantuntijat. Tämä pakottaa ammuntojen johdon tiiviiseen yhteydenpitoon ilmapuolustuksen henkilöstön kanssa.  

Ilmatorjunnalle peruskoulutetun sotilaan urakierrossa ja tehtävissä tulee huomioida aselajiosaaminen riippumatta siitä, mitä normaaliolojen tehtävää hän kulloinkin hoitaa. Jos ilmatorjunnalle peruskoulutettu sotilas tekee vuosia ”päiväduuniaan” muussa kuin aselajinsa tehtävässä ja hänet määrätään vuosien päästä takaisin ilmatorjunnan tehtävään, on riskinä, ettei aselajiosaaminen ole riittävällä tasolla poikkeusolojen tehtävän hoitamiseksi. Yksi lääke edellä kuvattuun haasteeseen on käyttää tällaisia henkilöitä säännöllisesti aselajiharjoitusten avaintehtävissä. 

Voiko aselajitehtävän ulkopuolella olevalle ilmatorjuntahenkilölle olla ilmatorjunta-ammuntojen johtoa parempaa tehtävää – mielestämme ei voi.

Yksikön päällikön näkökulma ADEX harjoitusten merkityksestä suorituskykyisten ilmatorjuntajoukkojen sekä palkatun henkilökunnan koulutuksessa

Kaksi kertaa vuodessa järjestettävällä Ilmapuolustusharjoituksella on iso merkitys saapumiserän ilmatorjuntajoukkojen koulutuksessa. Harjoitus tarjoaa ilmatorjunnan tulenkäytön johtamisen ja tulitoiminnan harjoittelulle sellaiset puitteet, joita ei joukko-osastojen taisteluharjoituksissa kyetä toteuttamaan. Harjoituksen keskitetty runsas ilmamaalitoiminta mahdollistaa tehokkaan koulutuksen ja harjoittelun.

Joukkotuotantojoukkoihin sijoitettu palkattu henkilökunta harjoittelee Ilmapuolustusharjoituksessa oman toimintaympäristönsä mukaisessa viitekehyksessä (MAAV, MERIV, ILMAV). Harjoitus tarjoaa erinomaiset puitteet henkilökunnan osaamisen ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Harjoituksessa henkilökunta pääsee harjoittelemaan myös muita tehtäviä, kuten esimerkiksi harjoitusten järjestämiseen ja organisointiin liittyviä asioita, ammuntojen johtoa ja varotoimintaa, mikä myöskin kehittää henkilökunnan kokonaisosaamista. 

Yksittäisenä esimerkkinä mainittakoon ITO90M-järjestelmän henkilökunnasta koostuva osasto, joka harjoittelee Ilmapuolustusharjoituksen ilmaoperaatioiden torjuntavaiheessa taistelutoimintaa ohjusvaunuilla. Osaston toimintaa analysoidaan samaan tapaan kuin joukkotuotantojoukkojenkin toimintaa ja vaunulla toimiva henkilökunta saa välittömän palautteen omasta osaamisestaan ja ennen kaikkea ymmärtää, mihin seikkoihin tulee kiinnittää huomiota, jotta oma osaaminen kehittyy entistäkin paremmalle tasolle. 

Summa Summarum - Lohtajalla kaksi kertaa vuodessa järjestettävien ilmapuolustusharjoitusten merkitys ilmatorjunnan kokonaisuuden kannalta on keskeinen. Ilman näitä harjoituksia, ei voida tuottaa osaavia ilmatorjuntajoukkoja, eikä yksilöitä. Erityisen merkityksellisenä harjoitus voidaan nähdä niiden henkilöiden osaamisen ylläpidon kannalta, jotka eivät päivätyökseen toimi ilmatorjunnan parissa. Toivottavasti tämä ymmärretään myös kyseessä olevien henkilöiden esimiesten parissa. On hieno huomata, että meillä jääkäriprikaatissa tämä asia on kunnossa. 

Kesä etenee vauhdilla ja niin tämänkin kirjoittajat. Me valmistaudumme parhaillaan siirtymään Lohtajalta Northern Forest ja JPH -harjoituksiin hiomaan ammatillista osaamistamme entistäkin parempaan tikkiin. 

Lohtajan Sandbox kiittää ja kuittaa.
Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston komentaja, everstiluutnantti Rauno Leppiviita
Jääkäriprikaatin turvallisuuspäällikkö, kapteeni Samuli Regina - harjoituksen ammuntojen johtaja 1
Tukikohtakomppanian päällikkö, kapteeni Rikupekka Lemberg - harjoituksen varoupseeri 1
1.Ilmatorjuntapatterin päällikkö, kapteeni Samuli Pietiläinen 
2.Ilmatorjuntapatterin päällikkö, kapteeni Matti Yrjölä