Kuva: www.papunet.net/Sergio Palao/ARASAAC
Kevät ja yhteishaku….
Aivan yhtä varmasti kuin muuttolinnut, ilmaantuu kevään koulutushaku tavalla tai toisella myös kasarmialueille Suomen joukko-osastoissa. Puolustusvoimissa näiden asioiden kanssa työtä tekevät sosiaalikuraattorit, mutta myös osittain perusyksiköiden henkilökunta ja varusmiestoimikunta.
Palveluksensa aloittavat asevelvolliset ovat keskimäärin 20 vuotiaita miehiä ja naisia. Alokkaan koulutustausta voi olla moninainen. Noin puolet heistä on palveluksen alkaessa ilman ammatillista koulutusta tai opiskelupaikkaa. Osalla heistä on taustalla keskeytyneet opinnot toisen asteen oppilaitoksessa. Tässä tapauksessa viimeinen suoritettu koulu on peruskoulu. Osa on suorittanut jonkin toisen asteen ammatillisen tutkinnon, mutta harkitsee alan vaihtoa tai jatko-opintoja.
Tänä vuonna tulee kymmenen vuotta siitä, kun Puolustusvoimat Nuorten yhteiskuntatakuun toteutukseen liittyen kiinnitti huomiota asevelvollisten opinto-ohjaukseen ja sen laadunvarmentamiseen varusmiespalveluksen aikana. Puolustusvoimissa tämä tarkoitti sitä, että asevelvollisten opinto- ja työuraohjauksen palveluita tehostettiin. Puolustusvoimissa julkaistiin Opinto-ohjauksen normi vuonna 2016, mikä toimii edelleen joukko-osastojen työn tukena. Varusmiespalvelus on yksi vaihe nuoren elämässä ja tavoitteena on, että nuori sen jälkeen siirtyy opintoihin ja työelämään mahdollisimman nopeasti.
Opinto-ohjauksen tehtävät sisältyvät sosiaalikuraattorin opetus ja ohjaustehtävään
Sosiaalikuraattoreiden yksi keskeinen vastuualue on edistää asevelvollisten opiskelemaan hakeutumista, ammatin hankintaa ja työelämään siirtymistä. Opinto-ohjauksen tehtävät hoidetaan toisaalta kaikille suunnattuna opetuksena ja tiedottamisena ja toisaalta yksilöllisenä tarpeenmukaisena ohjaustyönä.
Palveluksen alkuvaiheessa alokas herätellään huomaamaan, että opiskeluasioita on mahdollista ja toivottavaa hoitaa palvelusaikana. Alokkaille kerrotaan myös, että opiskeluasioiden hoitamiseen saa apua omassa joukko-osastossa. Vastuu on kuitenkin aina asevelvollisella itsellään. Varusmieskoulutuksen tiivis rytmi ja aikataulutus vaikuttavat kaikkien tukitehtävien suorittamiseen Omiin opintoihin ja työnhakuun liittyvien asioiden hoitaminen täytyy yhteensovittaa varusmiespalveluksen kanssa. Asevelvollinen oppii (pakostakin) suunnittelemaan ja ennakoimaan omaa ajankäyttöään.
Jokaisella asevelvollisella, joka tarvitsee apua ja ohjausta hakumenettelyyn tai opintojen suunnitteluun liittyen, on mahdollisuus hakeutua yksilölliseen ohjaukseen sosiaalikuraattorin vastaanotolle. Yksilöllinen ohjaus nuoren asevelvollisen kanssa voi sisältää esimerkiksi seuraavia elementtejä:
opiskelumahdollisuuksien kartoittamista, tukea oman koulutus/oppimispolun löytämiseen
tukea opintojen suunnitteluun ja käytännön hakutoimenpiteisiin
tukea keskeytyneiden opintojen uudelleen käynnistämisen palveluksen loppuvaiheessa
ylioppilaskirjoitusten uudelleenjärjestelyjä palvelusaikana
tukea valintakoejärjestelyihin palvelusaikana ja yhteistoimintaa eri oppilaitosten kanssa
apua opiskelupaikan vastaanottamiseen ja opiskelun aloituksen siirtämiseen
apua opintososiaalisten asioiden hoitamiseen ja opiskeluasunnon hankintaan palveluksen päättymisvaiheessa
Jos palveluksensa päättävällä on opiskelupaikka ja opiskeluasunto odottamassa ja sosiaaliturvaan liittyvät asiat vireillä on tilanne varsin hyvä. Suurin osa varusmiehistä selviytyy koulutukseen sisältyvän opetuksen ja tiedotuksen avulla itsenäisesti omien opiskeluun liittyvien asioiden hoitamisesta. Osa on kokemattomampia ja tarvitsee apua. Tärkeää on, että apua on tarvittaessa saatavilla. Käsitykseni mukaan tämä on myös varusmiesten kotiväelle tärkeä asia.
Valintakokeet palvelusaikana
Jo muutaman vuoden on pääasiallinen reitti korkeakouluun Suomessa ollut todistusvalinta. Valintakokeita järjestetään kuitenkin edelleen heille, jotka eivät todistuksen perusteella tule valituksi. Valintakokeilla on pitkät perinteet maamme koulutusvalinnassa ja lähes kaikilla on niistä jokin kokemusta. Niinpä näiden kokeiden merkitystä ei puolustusvoimissa aliarvioida. Suomessa oppilaitosten valintakokeet on ainakin toistaiseksi järjestetty touko- kesäkuussa samanaikaisesti puolustusvoimien suurimpien harjoitusten kanssa. Pääesikunta on linjannut jo vuonna 2000, että oppilaitosten valintakokeisiin osallistuminen tulee pyrkiä mahdollistamaan kaikissa tilanteissa. Jääkäriprikaatissa perusyksiköiden henkilökunta ja erityisesti vääpelit ovat tässäkin asiassa avainhenkilöitä.
Pohjoisen joukoista valintakokeisiin on pitkä matka. Julkisia kulkuyhteyksiä on vähemmän ja harvemmilla aikatauluilla. Niinpä täällä on jo vuodesta 2000 alkaen on kerätty etukäteen tietoa valintakokeisiin ilmoittautuneista osallistumismahdollisuuksien varmistamiseksi. On haasteellista, jos joukon kouluttaja saa kuulla jossakin metsän keskellä, että ”mulla ois muuten pääsykoe huomenna Turussa.”
Valintakoe on selkeästi henkilökohtainen, yksilön vastuulla oleva asia. Organisaation kannalta on kuitenkin välttämätöntä ennakoida ja suunnitella asia siten, että kokeeseen osallistuva varusmies päätyy oikeaan paikkaan. Covid- 19 pandemian myötä on Jääkäriprikaatissa otettu käyttöön PVMoodlessa täytettävä sähköinen ennakkokysely kevään valintakokeisiin osallistumisesta. Tämä on tiedonkeräystä terveysturvalliseen tapaan.
Korkeakoulujen valintakoejärjestelmässä on tapahtunut suuria muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Korkeakoulujen valintakokeita on kehitetty yhtenäisempään suuntaan. Valintakokeet ovat nykyisin enimmäkseen koulutusalan yhteisvalinta kokeita, jotka perustuvat lukion oppimäärään tai vastaaviin tietoihin. Valintakokeiden tavoite on selvittää, onko hakijalla valmiuksia korkeakouluopintoihin eikä niinkään tietyn ammattialan sisällöllistä osaamista.
Käsitykseni mukaan muutos on ollut tervetullut varusmiespalvelusta suorittavalle nuorelle. Vielä muutama vuosi sitten varusmies saattoi valmistautua yhtä aikaa palveluksen aikana vaikkapa kauppatieteelliseen ja oikeustieteellisen valintakokeeseen. Jokaiseen hakukohteeseen oli oma koe ja oma valmistautuminen. Luku-urakkaa riitti jokaiseen kohteeseen 2-4 kirjaa ja osa materiaalista saattoi olla vieraskielistä.
Uudistukset ovat myös karsineet valintakokeiden määrää ja lyhentäneet niihin käytettävää aikaa. Vetovoimaisimpia hakukohteita meidän varusmiesten osalta ovat tekniikan alan insinööri koulutukset sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistoissa. Nykyisin molempiin hakukohteisiin riittää yksi koe yhtenä päivänä. Covid- 19 pandemia tuotti paljon harmia, mutta käsitykseni mukaan se on nopeuttanut korkeakoulujen valintakoekäytäntöjen yhtenäistämistä.
Opinto-ohjaus muuttuu ajan mukana
Opinto-ohjaus kasarmialueella, niin kuin mikä tahansa muukin ohjauskäytänne, on aikansa lapsi. Allekirjoittaneella on sen verran virkavuosia takana, että olen käsitellyt pahvisia yhteishakukortteja ja tehnyt yhteistyötä Lääninhallituksen Yhteishakutoimiston kanssa. Nykyisin hakutoimet tapahtuvat sähköisesti omalla puhelimella tai muulla älylaitteella. Ohjauksen tukitoimet ovat usein digitaalisia tai etäyhteydellä tapahtuvia. Vuonna 2021 astui voimaan laki laajennetusta oppivelvollisuudesta. Todennäköistä on, että muutaman vuoden kuluttua palveluksensa aloittavilla alokkailla on ainakin jokin toisen asteen tutkinto. Tällöin oppimisen ja aikuiseksi kasvamisen kannalta tärkeät vuodet on käytetty ennen palvelusta oikein. Mielenkiintoista on nähdä, miten tämä asia tulee vaikuttamaan varusmiespalveluksesta selviytymiseen.
Sosiaalikuraattori Sirkka Vaarala Jääkäriprikaati Rovaniemi
