Ilmapuolustuksen merkitys on tämän päivän sotilaallisissa konflikteissa yhä kasvava. Vaikka Ukrainan tapahtumista ei pidä vetää liian suoraviivaisia johtopäätöksiä Suomen olosuhteisiin, voimme kuitenkin testata olettamuksiamme nykyaikaisesta ilmasodankäynnistä. Myöhemmin tietojen täydentyessä voidaan arvioida, ovatko yleiset ilmatorjunnan toimintatapamallit edelleen toimivia ja onko löydettävissä seikkoja, jotka pitäisi paremmin huomioida esimerkiksi asevelvollisten koulutuksessa. Ukrainan ilmasodan tapahtumien seuranta jatkuu ja lopullisten johtopäätösten aika on myöhemmin.
Valtakunnallisesta Ilmapuolustusharjoituksesta Lohtajalta vuonna 2021.
Julkisten tietojen perusteella voidaan sanoa, että kaukovaikuttamisen iskut syvälle selustaan ja taistelussa olevien joukkojen tukeminen ovat olleet keskeinen osa hyökkääjän operaatiota. Myös miehittämättömillä ilma-aluksilla, eli lennokeilla operointi on ollut erittäin aktiivista. Lennokeilla on tiedusteltu, ja niitä on käytetty tykistön tulenjohtamiseen. Ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa taistelulennokeilla on toteutettu kohteiden tuhoamistehtäviä. Kansainvälisessä uutisvirrassa on esitetty kuvia lennokeilla tuhotuista panssaroiduista ajoneuvoista, johtamispaikoista ja ilmatorjunta-asemista. Kauaskantoisilla ohjusiskuilla on pyritty lamauttamaan Ukrainan ilmapuolustuksen lentotukikohtia, ilmatorjuntayksiköitä ja tutka-asemia. Lisäksi uutiskuvissa olemme joutuneet näkemään, kuinka ohjuksin ja pommein on isketty myös kaupunkeihin ja siviilikohteisiin.
Valtakunnallisesta Ilmapuolustusharjoituksesta Lohtajalta vuonna 2021.
Ukrainan ilmatorjunnan toimintaa voi pitää varsin onnistuneena. Ilmatorjunnan joukkoja on käytetty yllätyksellisesti laajalla toiminta-alueella. Nopeasti liikkuvilla ohjuspartioilla on onnistuttu tekemään tuliylläköitä. Venäjä on joutunut kaikessa toiminnassaan huomioimaan ilmatorjunnan uhkan. Maaoperaation onnistuminen edellyttäisi hyökkääjältä vähintään ajallista ilmanherruutta ja toimintavapautta, mutta Ukraina on onnistunut estämään ilmatilan vapaan käytön. Ukrainan sotatapahtumat ovat korostaneet puolustajan joukkojen ilmasuojelutoimenpiteiden tärkeyttä. Vaikka ilmasuojelun toimenpiteillä ei läheskään aina pystytä ilmaiskuja estämään, niillä voidaan vähentää asevaikutuksen tehoa merkittävästi. Toimintojen hajauttaminen, liikkeen hyödyntäminen ja maastouttaminen ovat tänäkin päivänä ilma-aseelta suojautumisen keskeisiä keinoja.
Valtakunnallisesta Ilmapuolustusharjoituksesta Lohtajalta vuonna 2021.
Ukrainan havaintojen perusteella on selvää, että tulevaisuudessa puolustajan kaikkien joukkojen on valmistauduttava lennokkien torjuntaan omin toimenpitein. Tilannetietoisuuden merkitys korostuu, ja radiosta kuultavan ilmavalvontaselosteen seuraaminen kuuluu jatkossakin jokaisen sotilaan perustaitoihin.
Valtakunnallisesta Ilmapuolustusharjoituksesta Lohtajalta vuonna 2021.
Viime kuukausien tapahtumat ovat myös vahvistaneet näkemystä, että ilmatorjuntayksiköiden toiminta on oltava aktiivista ja yllätyksellistä. Aktiivisuus edellyttää selkeitä johtosuhteita ja tehtäviä sekä hyvää tilannetietoisuutta niin omien joukkojen kuin hyökkääjän toiminnasta. Yllätys on ilmatorjunnan tehokkain tapa aloitteen tempaamiseen. Yllätykseen pyrkiminen tarkoittaa oman toiminnan salaamista, harhauttamista sekä ilmatorjunnan liikkuvaa ja monipuolista käyttöä.
Valtakunnallisesta Ilmapuolustusharjoituksesta Lohtajalta vuonna 2021.
Tulevaisuuden ilmauhkan keskeisiä trendejä ovat kaukovaikuttaminen sekä aseistetut ja aseistamattomat miehittämättömät ilma-alukset. Aktiivisesta lennokkien käytöstä on tulossa yhä merkittävämpi osa ilmauhkaa. Näihin haasteisiin vastaaminen on jatkossa keskeisiä ilmapuolustusjärjestelmän kehittämisen painopistealueita. Ilmatorjunnan johtamisjärjestelmien uudistaminen ja modernisointi luo täysin uudella tavalla teknisiä mahdollisuuksia ilmatorjunnan yllätykselliseen käyttöön. Lisäksi käynnissä olevalla hankkeella parannetaan ilmatorjunnan korkeatorjuntakykyä ja kasvatetaan ilmatorjunnan ulottuvuutta. Ilmapuolustuksen kokonaisuus on jo tänä päivänä teknisesti erittäin kehittynyt, moderni ja verkottunut järjestelmä. Jatkamalla eri osatekijöiden aktiivista kehittämistä vastaamme entistä paremmin myös tulevaisuuden sotilaallisiin uhkakuviin.
Kirjoittaja, everstiluutnantti Tommi Lappalainen on komentajana Salpausselän ilmatorjuntapatteristossa Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä.
Valtakunnallinen ilmapuolustusharjoitus Lohtajalla toukokuussa 2022 Ilmapuolustusharjoitus 1/22 - Maavoimat Maavoimat
Facebook ja Twitter #iph22 #maavoimat
