Toimiessaan sotilaana - osana ryhmää, osana laajempaa sotilasyhteisöä ja osana yhteiskuntaa - ihminen tarvitsee kykyä arvioida toiminnan perusteita ja oikeutusta: mikä on oikein ja mikä väärin.
Uudistuneen toimintakykykoulutuksen jalkauttaminen on vaatinut COVID19 pandemiasta johtuneiden rajoitusten ja erikoisjärjestelyjen vuoksi kärsivällisyyttä. Poikkeuksellisissa olosuhteissa kokonaisvaltaisen toimintakyvyn merkitys on kuitenkin korostunut ja kautta linjan on ymmärretty yhä syvällisemmin, millainen merkitys sotilaan henkisellä jaksamisella vaativissa olosuhteissa on.
Taistelijan mieli -koulutuskokonaisuuden tavoite on auttaa sotilaita tunnistamaan ja kehittämään itsellään jo olevia taitoja henkisen toimintakyvyn havainnoimiseksi ja ylläpitämiseksi. Koulutuksen paradoksi onkin ehkä juuri tässä; Tavoitteena on kouluttaa asioista, joista yksilöllä voi olla tosiasiallista tietotaitoa vain oman elämänkokemuksen myötä.
Taistelijan mieli koulutuksen paradoksaalisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kokonaisuuden sisältämien aihepiirien äärelle olisi syytä pysähtyä - yksin ja yhdessä pohdiskeleminen antavat yksilölle valmiuksia havainnoida omaa ja toisten käyttäytymistä ja toimintakykyä, mikä on ensiarvoisen tärkeää haastavissa ja alati muuttuvissa olosuhteissa esimerkiksi taistelukentällä.
Sotilas on psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen olento, jonka tavoite on toimia tuloksellisesti osana omaa ryhmäänsä. Professori Jarmo Toiskallio on todennut, että sotilaan toimintakyvyn perustan luo eettinen toimintakyky. Näkemykseni mukaan viime aikaiset tapahtumat Ukrainassa osoittavat jälleen väitteen paikkansa pitävyyden. Ryhmänsä jäsenenä sekä osana laajempaa sotilasyhteisöä, että yhteiskuntaa sotilas tarvitsee kykyä arvioida toiminnan perusteita ja oikeutusta - sitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Ilman ymmärrystä toimien perusteista tai oikeutuksesta sotilaan on kovin haasteellista toimia siten, että hänen että joukkonsa moraali pysyisi eheänä. Pahimmassa tapauksessa moraalisen stressin kasvu aiheuttaa taistelutahdon nopean heikkenemisen.
Taistelijan mieli -koulutuskokonaisuuden teemat eivät sinänsä ole mitään uutta, mutta aihekokonaisuuksien yhdistäminen muihin koulutuskokonaisuuksiin ja aiheisiin korostaa sitä, että kyse ei ole muusta irrallisesta ja erillisestä koulutuksesta. Jopa yksittäisellä ryhmäytymisharjoituksella alokaskauden alussa on pidemmälle tähtäävä tavoite - ryhmänjohtajat oppivat yhden mallin, jolla kehittää ja tukea ryhmäkoheesiota ja ottaa poikkeusoloissa täydennyksinä tulevat sotilaat osaksi ryhmää. Poikkeusoloissa ja sodassa ryhmähenki on kaikki kaikessa.
Viime aikaisessa keskustelussa on pohdittu käsitettä eettinen toimintakyky ja sitä, tulisiko ennemmin puhua moraalisesta toimintakyvystä. Toiskallion luomaa perinteistä toimintakyvyn nelikenttää on tarkasteltu hyödyntäen Yhdysvaltalaista Total force fitness -mallia, jossa sotilaan hengellisyydellä on katsottu olevan myös hyvin tärkeä rooli. Sanan hengellisyys on kuitenkin katsottu istuvan huonosti omaan kontekstiimme, eikä myöskään sen korvaava termi spiritualiteetti aukene kaikille. Onkin katsottu, että moraalinen toimintakyky pitää sisällään niin yksilön omat kuin yhteisön arvot antaen tilaa erilaisille vakaumuksille. Ei voida kuitenkaan kieltää, etteikö sotilaan vakaumuksella ja hengellisyydellä olisi tärkeä rooli. Yhteiskunnalliset muutokset, yksittäiset onnettomuudet ja väkivallanteot ovat aivan viime vuosinakin koonneet ihmisiä kirkkoihin hiljentymään ja etsimään tukea ja lohdutusta.
Taistelijan mieli -koulutuskokonaisuus ja sotilaan etiikka haastavat jokaista sotilasta pohtimaan omaa arvomaailmaansa. Etiikka ei koskaan anna suoria vastauksia siihen, kuinka asioiden tulisi olla, mutta se antaa valmiuksia syvällisempään pohdintaan ja ymmärrykseen. Vaikka vakaumusten ja mielipiteiden kirjo 2020 -luvun Suomessa hyvin laaja uskon, että suomalaisia sotilaita yhdistää aina jokin, joka saa pyrkimään kohti yhteistä hyvää ja parempia tuloksia - rakkaus Suomea, isänmaata, kohtaan.
Karjalan prikaatin kenttärovasti Jarkko Lievonen
