Strategiset hankkeet ovat olleet ja ovat puolustusvoimallisen viestinnän keskiössä. Näin pitääkin olla, onhan kyse Suomen puolustuksen historian suurimmista hankinnoista. Aika ajoin on noussut esille kysymys maavoimien tilasta. Jääkö maavoimat isojen hankkeiden jalkoihin, alkaako näivettymisen polku? Maavoimien komentajalle nämä ovat tietenkin aivan keskeisisiä kysymyksiä.

2010-luku oli aidosti maavoimien vuosikymmen. Hyvän käytetyn materiaalin kaupat pelastivat maavoimat näköpiirissä olevasta ahdingosta ja antoivat hyvän sysäyksen maavoimien jatkokehittämiselle. Maavoimissa on aina ollut kyky yhdistää kustannustehokkaasti vanhempi käyttökelpoinen materiaali, modernisointiohjelmat ja uushankinnat toimivaksi kokonaisuudeksi, niin myös nyt. Tehtyjen päätösten seurauksena meillä on historian suorituskykyisimmät maavoimat, myös suhteutettuna turvallisuusympäristöön.

Strategiset hankkeet etenevät suunnitellusti. Laivat ja taistelujärjestelmät on tilattu. HX-hanke on testivaiheessa ja odottaa lopullisia päätöksiä runsaan vuoden kuluttua. Molemmilla sisarpuolustushaaroilla on kädet täynnä työtä koko tulevan vuosikymmenen ajan uusien järjestelmien hankinnassa ja käyttöönotossa. Tässä tilanteessa on enemmän kuin perusteltua, että maavoimat on stabiilissa ja vankassa olotilassa. Stabiilius ei tarkoita staattista olotilaa, jossa kehittäminen unohtuu, päinvastoin. Nyt pidetään huolta suorituskyvystä ja suunnitellaan maavoimien uudistamista 2030-luvulla.

Strategisten hankkeiden vanavedessä etenevät monet maavoimalliset hankkeet tähdäten tulevaisuuteen. Näistä mainittakoon liikkuvuuden uudet hankkeet panssariajoneuvo 2020 ja arktinen liikkuvuus. Jalkaväen yksittäisen taistelijan varustus ja kyky paranevat vuosi vuodelta koko 2020-luvun. Maavoimien ilmatorjunta kehittyy edelleen uusien hankkeiden myötä. Tässä vain muutama otos.

Maavoimien komentajana voin aidosti todeta, että maavoimien kehittäminen jatkuu tasaisesti strategisten hankkeiden vanavedessä, ei varjossa. Se, että maavoimat ei loista lehtien palstoilla, ei tarkoita maavoimien dissaamista. Luottamus maavoimiin ja niiden kehittämisen intensiteetti ei ole kiinni palstamillimetreistä, vaan oman henkilöstön sitoutuneesta työstä maavoimien hyväksi. 

Maavoimien kehittämiseen liittyviä näkökulmia käsitellään Maavoimaseminaarissa 26. helmikuuta. Seminaaria voi seurata suorana lähetyksenä osoitteessa maavoimat.fi/maavoimaseminaari.

Maavoimien komentaja, 
Kenraaliluutnantti Petri Hulkko